pientä koruilua

Jokin aika sitten sain valmiiksi korvikset, joita aloittelin hopeaketjukurssilla. Kivihelmet on kambaba-jaspista, johen olen jostain syystä ihastunut. Nämä on mun ekat hopeakorvikset ja olen jo pitänytkin niitä melko paljon.
Isot renkaat on juotettu ja "mukutettu" vasaralla littanoiksi ja olen hiukan kiillottanut niitä liinalla.




Nämä korvikset pyöräytin viime viikolla. Halusin kokeilla pronssilangan taipuisuutta. Otti koville ja pihdit+näpit joutuivat tiukalle, mutta varsin kelvolliset kuviot syntyivät. Helmet ja koukkulanka(0,8mm) on silverstudion tavaraa, lanka(1mm) taitaa  olla kankurin aitasta.
Tuo pronssilanka on varsin näpäkkää työstää ja kun testailin bilteman kynämallista kaasujuotinta niin kokeilin vähän "pehmittää" sitä. Jo nopeakin hehkutus sai langan taipuisammaksi. Koukut oli jo helpompi muotoilla hehkutetusta langasta. Olen myös tehnyt lenkkejä pronssista ja oli aika vääntämistä ja yksi rannekorukin on jo aloitettu. Tuota lenkkilangan hehkutusta pitää kyllä vielä harkita, koska siitä voi tulla helposti taas liian pehmeää.

Olen aivan ihastuksissani tuohon pronssilankaan, vaikka se onkin haastavampi kuin 925-hopealanka. Jotenkin tykkään sen väristä ja onhan se tietysti edullisempaa kuin hopea tällä hetkellä. Tulevaisuudessa olisi kiva käydä jonkinlainen hopealaatan käsittelykurssi.

Huopakuulereitakin pitäisi motivoitua tekemään lisää. Uusia ideoita on pää täynnä. Tuli vaan tehtyä 24 kuuleria tuossa ennen joulua niin vähän on vielä nihkeää aloitella huovuttelua, mutta eiköhän se motivaatio kohta pilkistele nurkan takaa, vähän on semmoinen kutina jo....

Lomahuopailua

Lomalla ollessani ehdin huovuttaa pitkästä aikaa. Olen jo tovin haaveillut hatun huovuttamisesta ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Malliksi valitsin ihan perussuorakaiteen. Ja tälläinen siitä tuli.

Eka huovutettu hattu ja purolangasta neulotut+huovutetut lapaset

Kyllä siinä reilu parisen tuntia meni, joten ihan hätäisen hommaa tuo hatun huovutus ei ole. :).  Huovuttamiseen käytin itse tekemää oliivisaippuaa ja oli parempi kuin tavis marseille- saippua.Pakko oli kokeilla huovutustyön muovailtavuutta ja korvathan sinne ilmestyi kas kummaa...
Hattu on mukavan lämmin ja kevyt. Lisää täytyy joskus tehdä sitten kun aikaa on.

Kokeilin aiemmin jo Suuri käsityökerho-lehdessä olleen ohjeen mukaan "vehnäjauho-batiikki tekniikkaa" .
Vehnäjauho-vesi-seos levitetään kankaalle siveltimellä, annetaan kuivua ja tuputetaan sienellä hiukan ohennettu kangasväri kankaaseen. Annetaan kuivua ja silitetään varovasti ja huuhdellaan jauhoseos pois kankaasta. Jos joskus ehtisi jatkojalostaa tämänkin tuotoksen esim. tyynynpäälliseksi.

Vehnäjauho-batiikkia

Coolerit hääparille

Huovutin häälahjaksi serkulleni ja hänen sulhollensa söpöt coolerit. Sisään sujautin tuulivoimalla tuotettua laitilan limpparia. Ekologinen lahja. Toivottavasti pitävät lahjasta. Huovutetut coolerit toimivat todellakin. Tänä kesänä ovat olleet tarpeen. Mukava myös pitää kädessä kun ei "hikoileva" tölkki luista otteesta.

Huopuu jälleen...

Aurinkoiset kevätpäivät tekivät ahkeraksi. Huovutin patakintaan ja coolerin ja jämistä tuli huopahiiri kisumirreille.
patakintaaseen tein vielä samanlaisen ompeleen reunaan kuin patalapussa on.

Tässä coolerissa on käytetty sellaista tekniikkaa, että ohuesta muovista on leikattu
sydän ja huovutettu kerrosten väliin ja lopuksi leikattu huopumaton kohta auki ja samalla poistettu muovisydän. Aika vekkuli tulos. Ja pitää muuten juoman viileänä!!!






Tässä onnellinen huopahiirestäjä Mopo.Yksityiskohdat on neulahuovutettu.

Taas huovuksissa

Helmikuussa eksyin uudestaan huovutuskurssille. Oli jotenkin sellainen olo ekan kurssin jälkeen, että on päässyt vasta ns.raapaisemaan pintaa. Tekniikoita tuntuu olevan loputtomasti. Siispä nyt oli aika opetella uusia tapoja kuvioida ja muotoilla villaa. Tuotoksia tuli nyt kyllä vähemmän kuin viimeksi.

Tein laukun, johon huovutin virkatun pitsiliinan ja 

esihuovutetusta villalevystä lehtiä ja kukkia. Kukkien

varret tein virkkaamalla ketjusilmukka nauhoja, jotka

huopuivat hyvin kiinni.

Tässä merinoneulahuovalle on huovutettu muinoin itse värjätty silkkihuivi ja toinen puoli on koristeltu silkki- ja villakuiduilla. Tästä tuli lämmin kaulahuivi.

Viimeisenä tein koetilkun, josta tuli patalappu. Leikkasin kuvioneulotusta villasukasta paloja ja lisäsin villalangan pätkiä, jotka sitten huovutin villaan. Onnistui hyvin, joten kaikki vanhat kuluneet neuleet saavat tästedes uuden elämän huovutustöissä. Kierrätystä parhaimmillaan!

Huovutusharrastuksen historiaa...

Ensimmäisen kerran taisin kokeilla huovutusta joskus ehkä 8 tai 9 vuotta sitten. Mäntysuovalla jotain kartion mallisia joulutonttuja huovuttelin ja pari sorminukkea myös. Tulos oli ihan ok, mutta ilman opatusta huovutus oli aika haparoivaa hommaa. Niinpä se jäi unholaan.
Vuosi sitten innostuin kokeilemaan neulahuovutusta, koska se vaikutti jotenkin helpommalta. Muutaman tunnin ja rei'ittyneen sormenpään jälkeen sain tälläista aikaiseksi. Ihan mukavaa hommaa, mutta aikamoista piperrystä tälläiselle kärsimättömälle ja suurpiirteiselle ihmiselle kuin minä olen.
Mutta huovutusharrastus sai uutta potkua, kun huomasin viime syksynä kansalaisopiston esitteessä viikonloppukurssin huovutuksesta. Sinne siis ilmoittautumaan välittömästi.
Olihan se toista saada tietoa ja  hyvää opastusta huovutuksen saloihin ja innostuin uudestaan harrastuksesta.
Ovet huovutuksen avaraan ja monipuoliseen maailmaan avautuivat. Ei oikein tiennyt mistä olisi aloittanut.

Jotain sain kuitenkin aikaiseksi. Tässä ensimmäinen työni.

Kukat lisäsin kotona heti kun tiesin miten ne tehdään.

 Kurssilla syntyi myös cooleri

                                                                      Ja tälläinen "huopakori"


 Suuritöisin oli intiaani-vaikutteinen seinävaate